SaiPa x Fitness24Seven

Fysiikkavalmentaja Antti Ropolla on käsillään kiireiset viikot, kun jokaisen pelaajan henkilökohtaiset treeniohjelmat tulee saada valmiiksi ennen kesän omatoimijakson alkua.
 

"Tässä parhaillaan rakennetaan kaikille sellainen ohjelma, jolla järkevästi mennä sinne elokuun alkuun asti - kukin eri puolilla Suomea", Antti kertoo. "Siksi tämä yhteistyö onkin niin hieno juttu - voidaan taata laadukkaat saliympäristöt kaikille pelaajille, minne päin Suomea he nyt matkaavatkin."

Kisakausi SaiPalla päättyi maaliskuun puoliväliin. Toukokuun alusta harjoitukset alkoivat uudestaan ja kesä keskitytäänkin treenaamaan voimaa ja fysiikkaa kisakautta varten.

Miten kesäkauden treenit eroavat kisakauden aikana treenaamisesta?

- Itse lajiharjoittelua on nyt vähän vähemmän. Eli se suhde on muutettu sellaiseksi, että enemmän panostetaan fyysisten ominaisuuksien parantamiseen. Jäällä puolestaan päästään keskittymään yksilötaitoihin. Joukkuepeli harjoittelu ja taktiset asiat ei ole nyt niin isossa roolissa, vaan enemmän fyysisen kunnon ja lajin vaatimusten yhteen saattaminen.    

"Jääkiekkoilijan pitää olla todella hyvä kaikessa, mutta ei paras missään"

Keskitytäänkö kisakaudella sitten enemmän joukkueen pelin rakentamiseen? 

- Joo kyllä, eli lajitaitoihin ja lajin teknisiin asioihin, mutta todella paljon myös fyysiseen suorittamiseen jäällä - siihen miten jaksetaan ja pelataan. Laji on mennyt paljon eteenpäin ja fyysisen kunnon tärkeys on korostunut paljon. Meillä on todella kovia treenaajia ja kovakuntoisia urheilijoita ympäri Suomea.

Kuulostaa vaativalta kokonaisuudelta. Mitä kaikkea jääkiekkoilijalta odotetaan?

- Jääkiekkoilijan pitää olla  todella hyvä kaikessa, mutta ei paras missään, Antti naurahtaa. "Jääkiekko ja luistelu itsessään vaikuttaa paljon voima-, kestävyys- ja nopeusominaisuuksiin. Jää on alustana semmoinen mihin ihmistä ei ole rakennettu ja ominaisuuksia, mitä laji ei kehitykseen tarjoa, pyritään kehittämään kaukalon ulkopuolella oheisharjoituksilla", hän jatkaa. 

Kuinka paljon kaukalon ulkopuolella sitten tulee lätkän ohella treenata?

- Jos voimaa halutaan kehittää, niin täytyy tietysti pitää tietty frekvenssi oheisharjoittelussa viikkotasolla. Nousujohteinen ärsyke ja palautuminen siinä välissä on koko homman juju.

Riippuu kuitenkin urheilijasta ja kaudesta paljon. Jos pelaajalla on esimerkiksi paljon henkilökohtaisia kehityskohtia ja vähän peliaikaa, niin voidaan treenata montakin kertaa viikossa. Mutta esimerkiksi otteluruuhkien aikaan voi taas olla, ettei saliharjoittelulle jää tilaa lähes ollenkaan. Tai sali on vain ylläpitävää kerran-kaksi viikkoon.

Sitten aikoina, kun pelataan paljon lätkää, niin voimatasojen ja lihaksen kasvattaminen isoon peliaikaan yhdistettynä voi olla aika vaikea kombinaatio. Jos siihen päälle ottaa huomioon mahdolliset ulkoiset stressitekijät, niin kuormituksen ja palautumisen kanssa saa jatkuvasti taiteilla.

Pitää kuitenkin muistaa, että lätkä on se ykkösjuttu ja kaikki muu tapahtuu sen ohella. "Eli punttiharjoittelun tulee aina tukea lajissa pärjäämistä", Antti muistuttaa. 

"Palautumisesta on yritetty 

tehdä verbi, ikäänkuin voitaisiin 

mennä johonkin palautumaan."

Mainitsit palautumisesta ja sen tärkeydestä, niin miten se tapahtuu pelaajan arjessa?

- Näen sen niin, että palautumisesta on tullut trendi, jota yritetään tehdä. Palautumisesta on yritetty tehdä verbi, ikään kuin voitaisiin "mennä johonkin palautumaan". Ajattelen, että palautuminen pitäisi nähdä ennemmin niin, että se tapahtuu sieltä perusasioiden summasta: riittävästä levosta, hyvästä ravinnosta ja nesteytyksestä. Vaikka olisi minkälaiset hieronnat ja kylmäkylvyt, niin mikäli perusasiat eivät ole kunnossa, ei palautuminen todennäköisesti ole optimaalista.

Palautumisen tarkoituksena on rentoutua ja kaikki, mikä edesauttaa sitä, on ilman muuta hyväksi. Jos vaikkapa avannossa käyminen on se, millä saat kropan rennoksi ja sitä kautta syötyä ja nukuttua paremmin, niin se on silloin järkevää.

- Palautumistakin on toki pitkän ajan palautumista ja akuuttia palautumista. Esimerkiksi optimaalista ei ole, että pelataan peräkkäisinä päivinä. Siinä ei välttämättä voi olettaa, että pelaaja on täysin 100% palautunut.

Voiko ravinnon avulla optimoida palautumista?

- Suurin painotus, mitä urheilijalle voi välittää on riittävä energian saanti. Kalorivajeessa treenaaminen ei välttämättä näy tuloksissa heti, mutta pitkällä tähtäimellä sen vaikutus näkyy, kun tankissa ei olekaan, mistä puristaa. Yksikin peli kuluttaa valtavan määrän hiilihydraattivarastoja. Niitä varastoja täytetään tästä syystä ennen peliä, pelin jälkeen ja jopa pelin aikana.

Proteiinipainotus ja karppaus on isossa muodissa, mutta kun puhutaan kestävyyslajista niin tätä ei hirveemmin suositella.

Iso kiitos Antti Ropo ja tsemppiä treeniohjelmien rutistuksiin, sekä SaiPan pojille treeneihin! 👋