23-vuotias Luka aloitti treenaamisen Fitness24Sevenillä noin vuosi sitten. Arjen hektisyys ja fyysisesti vaativa työ olivat tehneet omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta entistä tärkeämpää. Siksi Lukalle oli tärkeää löytää treenipaikka, joka toimii joustavasti – missä ja milloin tahansa.

Näin hän löysi tiensä Fitness24Sevenille, jonka useat toimipisteet ja ympärivuorokautinen aukiolo tarjosivat täydellisen mahdollisuuden treeneihin kiireestä huolimatta.

Lukan suhde treenaamiseen ei kuitenkaan syntynyt vasta aikuisiällä. Se on kulkenut mukana teini-iästä asti, kilpaurheilutaustan tuomana intohimona ja rutiinina. Hänelle treeni ei ole vain fyysisen kunnon ylläpitämistä. Se on myös mielen hyvinvointia.

– Mulle tosi tärkeää ylläpitää hyvää kuntoa, ja mulla tulee aina tosi hyvä mieli treenin jälkeen, Luka kuvailee. 

Tämä tunne pitää hänet liikkeessä viikosta toiseen.

Saman tavoitteen äärellä

Yksi asia on noussut yllättävän tärkeäksi osaksi Lukan treenimatkaa: yhteisöllisyys. Vaikka sali on paikka, jossa jokainen tekee treeniä omassa rauhassaan, vallitsee siellä myös tietynlainen hiljainen ymmärrys. Kaikki ovat tulleet paikalle saman tavoitteen äärelle, kehittämään itseään sekä pitämään huolta omasta jaksamisestaan. 

Yllättävän monella on kuitenkin pelko siitä, että muut katsovat tai tuomitsevat. Luka huomasi tämän erityisesti silloin, kun hän rohkaisi kaveriaan ensimmäistä kertaa salille. Hän haluaa muistuttaa yhdestä tärkeästä asiasta – jokainen salilla treenaava on joskus ollut aloittelija.

– Usealla varmaan on sellainen fiilis, että joku tuomitsee ja katsoo vähän sivusta että "Mitähän toi nyt tekee”,  mut kaikki on aloittanut aina jostain, Luka toteaa. 

Jokainen on ollut samalla viivalla, yhtä epävarmana ja yhtä tietämättömänä. Silti jokainen on päässyt eteenpäin – koska uskalsi tulla paikalle.

Kukaan ei lopulta tuomitse ketään 

Luka haluaa rohkaista kaikkia, jotka epäröivät vielä saliharrastuksen aloittamista. Hänen mukaansa suurin lohtu löytyy siitä ajatuksesta, että kukaan ei lopulta tuomitse ketään. Ihmiset tulevat salille omien tavoitteidensa vuoksi, eivät arvioidakseen muita. Ja jos joku kaipaa apua, sitä saa aina.

– Jos ei tiedä, niin kysyy apua keltä vaan. Kaikki aina auttaa mielellään, ainakin mun kokemuksen mukaan, Luka rohkaisee. 

Tämä ajatus rakentaa pohjan saliyhteisölle. Kyse ei ole pelkästään treenisuorituksesta, vaan ilmapiiristä, jossa jokainen saa olla oma itsensä – kokeilla, oppia ja kehittyä.

Salilla ei tarvitse olla paras. Riittää, että on rohkea ja saapuu paikalle. 

Lukan tarina muistuttaa siitä, että yhteisöllisyys ei välttämättä näy suurina eleinä. Se näkyy hymynä käytävällä, vinkkinä laitteella tai kannustuksena vasta-alkajalle. Se näkyy siinä, että jokainen saa olla osa jotain suurempaa: liikkuvaa, tsemppaavaa ja inspiroivaa yhteisöä.